Blogissa ei ole ollut merkinnöistä ruuhkaa. Ainahan voin syyttää melkein 2-vuotiasta kuopustani, joka ei valveillaolleessaan suo aikaa taiteilemiselle. Yksi oikeista syistä on kyllä myös Vuodatuksen kaatuminen. Kaikki valokuvat since 2009 hävisivät kuin tuhka tuulee eli iso osa tästäkin blogista. Ketutuksen määrää lisäsi se, ettei mulla ole mitään hajua, missä suurin osa niistä valokuvista meillä himassa on (todennäköisesti eivät enää lainkaan tallella). Mutta ihailkaa vaan tekstejä tuossa alapuolella ja kuvitelkaa niihin koruja ja muuta.

 

Ei mulla kyllä ole ollut innostusta eikä inspiraatiotakaan. Jos joku käsityö tms. ei vaan huvita, en tee. Koska lopputulosta tärkeämpi on mulle itse tekeminen.  Mutta asiaan:

 

Tätä on tehty jotain kolme vuotta. Ihan pikkaisen nolottaa projektin viipyminen. Kun tein kettuterrierityynyn (vuonna 2009), mun piti tehdä seuraavaksi hevostyyny naapurin hevostytölle. Esikoinen kuitenkin pyysi, että tekisin vielä hänelle koiratyynyn. Valittiin sitten tämä, koska se vilkkaalla mielikuvituksella muistuttaa suomenajokoiraa, jollainen on appivanhemmilla. Oikeestihan tämä on jack russell.

 

Tämä valmistui melkein kuukausi sitten. Anoppi teki sen ystävällisesti ihan tyynyksi asti, mulla kun ei ole kankaita eikä ompelukonekaan ole ihan parhain kaveri. Takaosa on tuollainen kauniin punainen kuin tuo koiraa ympäröivä reunus.

 

Esikoinen ei enää tyynyä halunnut; liian lapsellinen hänelle (onhan hän jo 8,5 vuotta). Pitäköön pikkuveli.

 

Tämä oli sitten viimeinen tyynyni. Olen tehnyt näitä nyt vaihtelevalla menestyksellä neljä. Tämä riittää. Vähän on liian pitkiä projekteja.